Yhä suurempi osa identiteetistämme, muistoistamme ja asiakirjoista on tallentunut digitaalisesti. Oli kyse sitten matkaa varten skannatusta passista, perhekuvista tai työtodistuksista. Myös kommunikointi on siirtynyt digitaaliseksi sähköpostin ja pikaviestinohjelmien kuten skypen ja whatsuppin avulla. Haluamme säilyttää keskusteluhistoriat ja jaetut tietdostot.
Koska digitaalista tietoa on helppo käsitellä, unohtuu usein miten helposti se myös häviää. Harva tulee ajatelleeksi että yksi oikosulku muistitikussa, virusinfektio tabletissa, tärähdys kannettavan tietokoneen kiintolevyssä, tai laitteen putoaminen lattialle saattaa lähettää tärkeät tiedostot bittitaivaaseen – käyttäjä menettää jopa vuosien tiedot sekunnissa.
Pilvitallennuksen ongelmat
Monelle ratkaisu on tullut käyttämällä pilvipalveluja kuten Dropbox tai OneDrive. Osa paikallisista tiedostoista, esimerkiksi ennaltamääritetyssä kansiossa, tallennetaan palveluntarjoajan etäpalvelimelle. Vaikka pilvitallennus on ajatuksena hyvä, liittyy siihen monia tietoturvaongelmia. Tärkeimmät koskevat tiedon turvallisuutta, saatavuutta ja luottamuksellisuutta.
Turvallisuusnäkökulmasta käyttäjällä ei ole takeita siitä ettei tietoihin kajota, tai miten hyvin ne on suojattu. Pelkkä salasana tai kaksivaiheinen tunnistus ei takaa tietojen turvallisuutta pilvipalvelussa. Tämän todisti elokuun 2014 tietovuoto, jossa useiden julkisuuden henkilöiden henkilökohtaisia kuvia oli hakkeroitu iCloud-verkkopalvelusta. Toinen tapaus oli syyskuussa, jolloin viestintäviraston mukaan 5 miljoonaa Gmail-tunnusta vuoti julki. Koska Gmail-tili on assosioitu Googlen muihin palveluihin, voi tunnuksilla päästä myös käyttäjän GoogeDrive-tiedostoihin. Tiedon turvaamiseen liittyy tiedonsalauksen käyttö (kryptaus), miten käyttäjä tunnistetaan palveluun (autentikointi) sekä miten käyttöä seurataan (pääsynvalvonta). Jo yhdenkin osa-alueen epäkohta vaarantaa koko palvelun. IT-viikon mukaan venäläishakkeri Vladimir Katalov varoitti jo lokakuun 2013 tietoturvatapahtumassa Applen tarjoaman iCloud-palvelun tietoturvaongelmista. Myös muilla pilvitallennusta tarjoavilla yrityksillä on ongelmia täyttää EUn asettamat uudet tietoturvamääräykset.
Pilvipalveluiden luotettavuuteen vaikuttaa tiedonsiirron häiriöalttius. Tiedostot joutuvat matkaamaan jopa kymmenien eri verkkolaitteiden ja palvelimien läpi ennen kun ne pääsevät käyttäjän koneelta kohdepalvelimelle tai toisinpäin. Häiriö yhdessä tai useammassa verkkolaitteessa aiheuttaa tilanteen jossa sama tieto joudutaan uudelleenlähettämään. Näin voi tapahtua myös ruuhka-aikana mokkulaa käytettäessä tai mikäli alueella on huono kuuluvuus. Netin katkeaminen tai yhteysongelma palvelimeen vaarantavat tiedon saatavuuden ja saattavat estää varmuuskopioiden käytön kokonaan. Nykyisellään ei siis voi suositella tärkeiden tietojen tallentamista netissä olevaan pilvipalveluun.
Varmennus lähiverkossa
Vaihtoehtoisena ratkaisuna on asentaa kodin lähiverkkoon NAS-palvelin. Se toimii varmennusasemana, johon voidaan automatisoida kodin tietokoneiden, tablettien ja puhelimien varmuuskopiointi. Ne sisältävät yleensä parillisen määrän kiintolevyjä ja tiedontallennus toimii RAID-1 paritteettina, toisinsanoen sama tieto varmennetaan kahdelle levylle. Tämä estää tehokkasti tietohäviikin kiintolevyn rikkoutuessa, kun samat tiedot löytyvät rinnakkaiselta levyltä. Lisätoimintoina NAS voi jakaa tavallisen tulostimen verkonkäyttöiseksi tai toimia mediapalvelimena. Videoita ja kuvia voi katsella älytelevisiosta tai kotiverkossa kiinni olevista muista laitteista.
Rahasta tietojenvarmennus ei pitäisi olla kiinni, sillä tallennustilaa saa eurolla jopa 27 gigatavua. Kolmen teratavun kiintolevy maksaa reilun satasen, jolloin tuplavarmennetulle 3000 gigatavun tallennustilalle tulee hinnaksi alle 250 euroa. Kun tähän lasketaan päälle NAS-palvelin, tulee kokonaishinnaksi 300-500 euroa. Asennukseen menee ammattilaisella pari tuntia, joka pitää sisällään myös tiedostojen varmuuskopioinnin automatisoinnin. Pienellä investoinnilla säästyy huomattavalta vahingolta, joka voi seurata jo laitteiden tavallisessa käytössä tapahtuneesta kulumisesta.
Blackblazen tekemässä 25 000 kiintolevyn testissä selvisi että 22% kaikista traditionaalisista kiintolevyistä hajoaa ennen neljää ikävuotta. Kuuden vuoden ennusteessa joka toinen kiintolevy hajoaa. Traditionaalisilla kiintolevyillä tarkoitetaan kannettavissa tietokoneissa ja pöytäkoneissa olevia kiintolevyjä. Niissä tieto tallennetaan ja luetaan mekaanisesti magneettikiekon päällä liikkuvilla lukupäillä. Ikääntyvissä kiintolevyissä alkaa yleensä esiintymään pienimuotoista rahinaa ja mikäli lukupää vetää viimeisiään – nakuttavaa ääntä. Tällöin laitteen varmuuskopiot on tehtävä ensitilassa.
Uuden sukupolven SSD-kiintolevy toimii NAND-muistitekniikalla, jossa ei ole traditionaalisen kiintolevyn mekaanisia ongelmia. SSD onkin parempi valinta kannettavaan tietokoneeseen iskunkestävyyden ja virtapiheytensä ansiosta. Vaikka SSD on moninkertaisesti nopeampi, on sen hinta myös omassa luokassaan. Eurolla saa noin 2,3 gigatavua. Pitkäaikaisvaikutuksia ei SSD-asemista vielä tunneta, mutta tiedetään että NAND-muistipiirien kestävyys luo rajoitteita kirjoitus- ja lukukerroille. Muistipiirien variaatio ja epäyhteneväinen standardi asettavat puolestaan haasteita tiedonpalautukselle ja tekevät siitä nopesti kallista. SSD-levyt soveltuvat hyvin järjestelmälevyiksi, mutta eivät tiedon varmennuslevyiksi. Tätä mieltä on myös tiedonpalautuksen spesialisti Phil Bridge antamassaan lehtihaastattelussa.
Tableteissa ja puhelimissa käytetään tallennusmuistina yksittäisiä eMMC-muistipiirejä, joita löytyy myös muistikorteista ja -tikuista. eMMC-muistipiirien valmistus on huomattavasti NAND-kiintolevyjä halvempaa ja ne ovat hitaampia. Niiden elinaika on myös lyhyempi. Tästä syystä mobiililaitteiden tiedot kannattaa varmuuskopioida säännöllisin väliajoin.
Nykyiset tallennustekniikat eivät yksistään ole turvallisia, sen takia on suositeltavaa siirtyä NAS-aseman tai muun duplikoidun varmennustekniikan käyttöön. Toiseksi varmuuskopioinnin automatisointi on tärkeää sillä tietohäviikki ei katso aikaa. Muistin varassa oleva varmennus on tehoton, työläs eikä käyttäjän näkökulmasta kovin mielekäs.
Voit kysyä meiltä lisää NAS-asemien hyötykäytöstä ja automatisoinnista. Vastaamme mielellämme.