Neuvoja tukiaseman hankintaan

Markkinoilla on iso kirjo erilaisia wlan-tukiasemia ja hintahaitarikin liikkuu 30e budjettilaitteista, 300e teholaitteisiin. Hinta tuo yleensä lisää tehoa, kantavuutta ja toiminnallisuuksia. Alle 100e saa jo lähes jokaiseen käyttötarkoitukseen riittävän laitteen. Perus ADSL-modeemi sisäänrakennetulla wlan-tukiasemalla alkaa olla hidas ratkaisu lähiverkon tiedostojensiirtoon, mediastreamaukseen tai Netflixin tapaisten nettipalveluiden käyttöön. Tässä testitulokset eri nopeusluokan tukiasemista sekä vinkkejä laitteen hankintaan.

Tukiaseman valinta helpottuu, kun vastaa seuraaviin kysymyksiin:

    1. Mitä verkkopalveluita käytetään ja vaativatko ne nopeaa vasteaikaa?
    2. Montako laitetta tukiasemaan kytketään langattomasti ja onko samanaikaisia käyttäjiä?
    3. Kytketäänkö tukiasemaan laitteita kaapelilla, esim. tulostin tai mediapalvelin?
    4. Onko tukiaseman tarkoitus kattaa yksi vai useampi tila?
    5. Siirretäänkö langattomasti paljon tai isoja tiedostoja?

Kohdassa 1 ja 2 tulee huomioida tukiaseman tehokkuus ja tuetut standardit. Kohdassa 3 langallisten RJ45-liitäntöjen määrä ja onko tukiaseman sisäänrakennetun kytkimen nopeus 100Mbps vai 1Gbps. Kohtaan 4 vaikuttaa laitteen lähetysteho ja antennien määrä sekä tuki verkkolaajennuksille, kuten WDS-tekniikalle. Lisäksi tulee huomioida tukiaseman asennuspaikka, onko se verkkokaappi, pöytä vai katto. Kohtaan 5 vaikuttaa tuki MIMO-standardille sekä QoS-asetukset.

Uudet AC-luokan tehoasemat

Markkinoille on tullut 2014 keväällä AC-luokan tukiasemia, jolla voidaan siirtää langattomasti jopa 120 megatavua sekunnissa (1000Mbps). Tämä mahdollistaa esimerkiksi teräväpiirtoelokuvien streamauksen tabletista tai medialaitteesta televisioon. 1080p-teräväpiirtokuvan siirto vaatii noin 10 megatavun tiedonsiirtoa sekunnissa (80Mbps). Tähän yltää harva muutamankin vuoden vanha N-luokan tukiasema.

AC-standardi tuo tähän ratkaisun sillä, uusissa tukiasemissa on jopa kahdeksan antennia (sisäistä ja/tai ulkoista) ja tukiaseman voi jakaa useaksi langattomaksi verkoksi (esim. viihde-, työ- tai vieraskäyttöön oma SSID-verkkonimi). Tällä saadaan kotiverkkoon huomattavasti parempi tietoturva ja minimoidaan häiriöt, jotka voivat ilmaantua usean laitteen käyttäessä samaa taajuutta. Vaihtoehtoisesti tukiasema voi käyttää hyväksi MIMO-tekniikkaa, joka mahdollistaa nopean tiedonsiirron käyttämällä lähetyksessä ja vastaanotossa samanaikaisesti useampaa antennia.

Koska salattu langaton tiedonsiirto vaatii laitteelta kuuluvuuden lisäksi myös suurta laskennallista prosessointitehoa, eivät halvat laitteet yksinkertaisesti pysy perässä. Tämä näkyy hitaana tiedonsiirtona sekä verkkopalveluiden tahmailuna. Mikäli ”koneesi on hidas ja netti takkuilee” kannattaa tarkistaa tukiaseman kunto ennen tietokoneen päivitystä. Nykypäivän tukiasemat kun ovat tekniikassa lähempänä tietokoneita prosessoreineen ja muisteineen kuin entisajan sähköisiä toistimia. Tukiasemalla on väliä.

Valmistajien ilmoittamat nopeusluokat

Vaikka valmistajat eivät yleensä kerro tarkemmin tukiasemiensa ohjauspiirien tehoista ovat ne nimenneet laitteensa eri teholuokkiin. Tukiasemat voidaan jakaa karkeasti eri nopeusluokkaan riippuen mitä 802.11-standardia ne tukevat. Helpompaa on puhua nopeusluokista G, N ja AC. Tuotenimissä voi olla esim. tarkenne G54, N150, ja AC1200. Kirjaimet kertovat laitteen tukeman wlan-standardin ja luku maksimaalisen tiedonsiirtonopeuden. Esimerkiksi N-standardi tukee yhdellä antennilla 150Mbps nopeutta eli karkeasti 18 megatavun siirtonopeutta.

Wlan-standardien teoreettiset maksiminopeudet sekä esimerkkejä käyttömahdollisuuksista:

STANDARDI JULKAISTU MAKSIMINOPEUS MEGABITEISSÄ SIIRTONOPEUS MEGATAVUISSA TOIMINTA-TAAJUUS SOVELTUVUUS
802.11g 2003 54Mbps 6MB/s 2,4GHz kevyt surffailu ja lähiverkkopelaaminen
802.11n 2007 150Mbps 18MB/s 2,4GHz ja 5GHz
HD-toisto ja tiedostojenjako lähiverkossa, verkkotulostus, yhtäaikainen nettikäyttö
802.11ac 2014 867Mbps 108/MBs 2,4GHz ja 5GHz yhtäaikainen HD-toisto ja nettikäyttö, useampi laite, varmuuskopiointi, etäyhteys ja kameravalvonta

Yllä olevat nopeudet ovat standardin maksiminopeuksia käytettäessä yhtä antennia. Vaikka markkinoilta löytyy jopa AC3200-nimellä mainostettuja laitteita, päästään harvoin lähellekään tällaisia nopeuksia. Jäljempänä testataan kolmen tukiaseman todellista nopeutta.

Tukiaseman nopeuteen vaikuttavat käytetyn standardin lisäksi sisäiset ja ulkoiset tekijät. Eli kuinka monella antennilla voidaan lähettää ja vastaanottaa signaalia, mikä on tukiaseman lähetysteho, sekä ohjainpiirin nopeus ja ohjelmisto. Tukiaseman hallintapaneelin kautta pystyy säätämään QoS-asetuksia (Quality of Service), joilla voidaan priorisoida tietty verkkoliikennetyyppi esimerkiksi p2p-, video- tai pelikäyttö. Hallintapaneeliin kautta määritetään myös palomuuriasetukset ja tietoliikenteen salaus.

Ulkoisia tekijöitä ovat etäisyys kohdelaitteesta, välissä olevat fyysiset esteet, sekä muut samoilla taajuuksilla toimivat laitteet. Varsinkin kerrostaloasunnossa on syytä varmistaa, ettei liian moni lähialueella oleva tukiasema käytä samaa taajuutta ja kanavaa. Hyvä ohjelma tähän on esim. Android-puhelimille ja tableteille saatava Wifi Analyzer. Ohjelmalla näkee lähialueen tukiasemat, käytetyt kanavat ja signaalinvoimakkuuden. Tämän perusteella voi nopeasti vaihtaa tukiaseman käyttämät kanavat ja nopeusero voi olla huomattava.

Lähes kaikki tukiasemat ovat taaksepäin yhteensopiva vanhempien standardien kanssa, mikä mahdollistaa myös vanhojen laitteiden langattoman kytkennän. Huomattavaa on kuitenkin että tukiasema toimii silloin sen hitaimman linkin mukaan. Tämän voi kiertää määrittämällä hitaille laitteille tukiasemaan oman verkon (SSID) ja käyttämällä niitä eri taajuudella.

Langattoman verkon todellinen nopeus

Vaikka standardoimisjärjestö IEEEn julkaisema 802.11ac-standardi näyttää paperilla hyvältä, eivät tukiasemat yllä ihan mainostettuihin nopeuksiin. Koska tukiasemien käyttömahdollisuuksiin vaikuttaa eniten laitteen raaka tiedonsiirtonopeus, päätimme testata kolmea eri nopeusluokassa olevaa tukiasemaa ja verrata niiden nopeuksia myös kiinteään verkkoon:

ZyXel Prestige 660HW (g-luokan tukiasema/ADSL2+ modeemi)
TP-Link TD-W8151N (n-luokan tukiasema/ADSL2+ modeemi)
TP-Link Archer C5 AC1200 (ac-luokan itsenäinen tukiasema).

Halusimme testissä nähdä AC-standardia tukevan laitteen todellisen edun verrattuna vanhempiin laitteisiin. ZyXel 660HW sekä TP-link TD-w8151N ovat olleet hintalaatusuhteeltaan varmatoimisimpia ja käytetyimpiä laitteita. Uusi TP-Link Archer C5 tuo mukanaan tuen 2,5GHz ja 5Ghz -taajuuksien yhtäaikaiseen käytön sekä peräti kuusi antennia yhden sijan – kolme sisäistä 2,5GHz ja kolme ulkoista 5GHz käyttöön. Tällä voidaan valmistajan mukaan päästä 1200Mbps yhteenlaskettuun nopeuteen käytettäessä useita mobiililaitteita tai tietokoneita. Pelkästään 5GHz käytettäessä linkkinopeus on 867Mbps.

Jotta nopeudesta saadaan todenmukainen kuva, testasimme laitteita ruuhkaisessa ja häiriöalttiissa käyttöympäristössä. Lähialueella toimi 15 muuta tukiasemaa, joista 12 oli perinteisellä 2,4Ghz ja kolme 5GHz taajuudella toimivia.  Muiden tukiasemien signaalivoimakkuus (kuuluvuus) oli 40-60% luokkaa, joten niiden aiheuttama häiriövaikutus oli huomattava.

testin_kolme_tukiasemaa

 

KIINTEÄ KIINTEÄ ARCHER AC5 ARCHER AC5 TD-W8151N 660HW-61
VERKKOYHTEYDEN TYYPPI LAN LAN WLAN WLAN WLAN WLAN
TOIMINTATAAJUUS 5GHz 2,4GHz 2,4GHz 2,4GHz
STANDARDI 802.11ac 802.11n 802.11n 802.11g
KÄYTETTY SALAUS WPA2-AES WPA-AES WPA-AES WEP 128bit
KUULUVUUS 100% 100% 100% 100%
LINKIN NOPEUS 1Gbps 100Mbps 867Mbps 300Mbps 150Mbps 54Mbps
MITATTU NOPEUS 536Mbps 71Mbps 236Mbps 132Mbps 34Mbps 16Mbps

Testissä 5GHz-taajuutta ja AC-standardia käyttämällä päästiin keskimäärin 236Mbps langattomaan nopeuteen. TP-linkin C5 oli lähes 7 kertaa N-standardilla toimivaa TD-W8151N -tukiasemaa nopeampi. 2,4GHz taajuudella nopeus oli 132Mbps, joka on erinomainen ottaen huomioon muut lähellä olevat tukiasemat.

Tällainen nopeus riittää tiedostojen siirtoon lähiverkossa, teräväpiirtoelokuvien katselemiseen langattomasti tietokoneilla ja mobiililaitteilla sekä tekniikan etäohjaukseen. AC-luokan standardi tuo vihdoin varteenotettavan vaihtoehdon myös tiedostojen varmentamiseen – nimittäin langattoman varmuuskopioinnin lähiverkkoon. Tämä on turvallisempi ja nopeampi vaihtoehto pilvitallennukseen.

Lue myös artikkeli Langaton koti on täällä ja muista että saat meiltä laitteet käyttövalmiiksi asennettuna.