Monille asiakkaille on aiheuttanut harmaita hiuksia operaattorien tarjoamista kirjavista liittymätyypeistä ja verkkotekniikoista. Moni tuleekin ottaneeksi päällekkäisiä liittymiä: Kodin kiinteän valokuidun tai xDSL-liittymän lisäksi datapaketin puhelimeen, 4G-laajakaistan tablettiin ja mokkulan kannettavaan tietokoneeseen. Liittymiä myydään yleensä vuosien määräaikaissopimuksilla ja yhteislasku saattaa nousta melkoiseksi, vaikka asiakas pärjäisi kahdella erillisellä tai yhdellä jaetulla liittymällä.
Ennen liittymätyypin valintaa on hyvää miettiä missä ja miten paljon nettiä käyttää. Tarvitaanko sitä kodin ulkopuolella? Onko useita samanaikaisia käyttäjiä? Riittääkö matkalla julkinen verkko? Käytetäänkö nopeutta vaativia palveluja, kuten Netflixiä, Youtubea tai Arenaa? Tallennetaanko tietoja pilveen?
Yhteystyypit
Mobiililaitteella pääsee nettiin viidellä eri tavalla:
- Langattoman tukiaseman (wlan) kautta, joka on yleensä asennettu kodin kiinteään nettiliittymän yhteyteen
- Mobiililaajakaista-modeemilla (mokkula), joka kytketään usb-liittimeen
- Mobiililaajakaista-reitittimellä (mokkulareititin), joka jakaa mokkulan langattomasti useammalle laitteelle
- Sisäisellä mobiililaajakaista-modeemilla (pakettidata)
- Toisen mobiililaitteen jaetulla pakettidatalla (tethering)
Jos nettiä käytetään vain kotona, kiinteä yhteys (1) on paras vaihtoehto. Valokuitu-, vdsl- tai kiinteistöliittymä on helposti jaettavissa mobiililaitteille Wlan-tukiasemalla. Tällä tavalla jaettu yhteys on aina tasanopeuksinen, toisin kuin perinteinen mobiililaajakaista. Salatulla Wlanilla jaettu kiinteä yhteys on myös turvallinen, sillä lähialueella mobiililaitteita käyttävät eivät pääse vakoilemaan verkkoliikennettä. Wlan-tukiaseman NAT-toiminnolla surffailu on vieläkin turvallisempaa: tällä toiminnolla luodaan erillinen paikallisverkko, johon voi kytkeä mobiililaitteiden käyttöön tulostimeen, skanneriin tai verkkotallennusaseman.
Mobiililaajakaista (2) on tällä hetkellä suosituin yhteystyyppi. Se on edullinen vaihtoehto kiinteän yhteyden tilalle esim. paljon matkaaville tai mökille. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 lopulla Suomessa oli 1,7 matkapuhelinliittymää asukasta kohden ja yli puolella älypuhelimen datapaketin lisäksi erillinen mobiililaajakaista.
Mobiililaajakaistan käyttöön liittyy joitakin ongelmia. Ensinnäkin puhelut priorisoidaan ennen datapalveluja, joten käyttäjien määrä tietyn radiomaston alueella vaikuttaa netin nopeuteen. Toiseksi mobiililaajakaista on häiriöaltis: muut langattomasti toimivat laitteet voivat häiritä nettiyhteyttä. Kerrostalossa saattaa olla kymmeniä samaa taajuusaluetta käyttäviä mobiililaajakaistoja. Tästä seuraa, että datapaketit törmäävät tietoliikenteessä ja ne joudutaan lähettämään uudelleen. Nettiyhteys hidastuu. Kolmanneksi tulee tietoturva – radioaaltoja käyttävää mobiiliyhteyttä on huomattavasti helpompi vakoilla.
Mokkulan nettiyhteys voidaan jakaa useammalle tietokoneelle ja mobiililaitteelle mobiililaajakaista-reitittimellä (3). Reitittimen saa alle 50 eurolla, joskin yhteensopivuus laitteiden kesken kannattaa varmistaa. Reititin sopii niin kotiin kuin mökille. Nopeuteen tosin vaikuttavat lähialueen maasto sekä etäisyys radiomastoon. Mokkulan netti-yhteyttä voi parantaa adapterilla liitettävällä pöytämallisella omni-antennilla tai kaapelilla katolle asennettavalla, suunnattavalla yagi-antennilla. Ensimmäisellä saa yleensä tuplattua kuuluvuuden pariin kilometriin, yagi-antennilla yhteyden jopa kymmenien kilometrien päähän.
Puhelinliittymiin on tarjolla kiinteähintainen mobiilidatapalvelu, eli datapaketti (4), jolloin soittaminen ja netin käyttö onnistuvat yhdellä liittymällä. Se on hyvä vaihtoehto, kun laitetta käytetään satunnaisesti kodin ulkopuolella ja laskun halutaan pysyvän kurissa. Ilman datapalvelua operaattori veloittaa nettikäytöstä siirretyn datamäärän mukaan ja isoja tiedostoja siirrettäessä puhelinlaskun suuruus saattaa yllättää. Myös osa tableteista tukea mobiilidataa. Näiden laitteiden sim-korttipaikkaan sopivat sekä puhelinliittymän että mobiililaajakaistan sim-kortit. Yleensä tableteilla ei pysty soittamaan tavallisia puheluita mutta netinkäytön lisäksi voi lähettää tekstiviestejä ja operaattori voi tarjota muitakin ominaisuuksia.
Mobiililaitteen datapaketin voi jakaa langattomasti muille laitteille (5) Internet-yhteyden jakamistoiminnolla (engl. tethering). Esim. kannettava tietokone voi muodostaa nettiyhteyden matkapuhelimen tai tabletin kautta tai tabletti matkapuhelimen kautta. Netin jakaminen tällä tavoin vie paljon akkuvirtaa, eikä sovi pitkäaikaiseen käyttöön. Toisaalta litium-ion akut ovat kestäviä ja niitä voi pitää verkkovirrassa latauksessa mökillä ja matkalla. Kannattaa kuitenkin seurata laitteiden lämpötilaa, sillä sisäisten antennien samanaikainen käyttö voi kuumentaa niitä.
Nopeudet ja käyttötarkoitus
Mobiililaajakaistat toimivat kolmessa eri verkossa. Taajama-alueilla nopeassa LTE-verkossa (4G) sekä hitaammassa UMTS-verkossa (3G). 4G-yhteyden nopeus on 8-80Mbps (1-10 megatavua sekunnissa), joten se on kilpailukykyinen kiinteiden liittymien kanssa. 4G-yhteys sopii pilvipalveluiden, VPN ja etätyöpöytäkäyttöön, pelaamiseen ja mediantoistoon verkon kautta. Mokkulareitittimeen yhdistettynä se jakaa tehokkaasti yhteyden useammalle laitteelle. Koska 4G-verkon kattavuus on rajallinen, operaattorit tarjoavat mahdollisuutta testata liittymän toimivuutta ennen sen ostamista.
3G-verkossa riittää puhtia nettivideoiden pyörittämiseen, kunhan ei osu ruuhkahuippuun. Tämä on riesana varsinkin taajamissa, jossa älypuhelimien, tablettien ja kannettavien laitteiden määrä vaikuttaa netin nopeuteen. Keskimääräinen 3G-verkon yhteysnopeus on 4-40Mbps (0,5-5 megatavua sekunnissa). Teräväpiirtovideon toistoon Youtubesta tai videoneuvotteluun riittää mainiosti 8 Mbps nopeus.
Haja-astutusalueilla toimii 2G-verkko (GPRS tai EDGE, GSM-verkossa). Sen nopeus, noin 50-230Kbps (6-28 kilotavua sekunnissa), sopii vain sähköpostin käyttöön ja kevyeen surffailuun. GSM-verkko kattaa lähes koko Suomen. Kaupungista tai taajamasta haja-asutusalueelle matkustaessa matkapuhelin ja mokkula osaavat automaattisesti vaihtaa 2G-verkkoon.
Liittymää valitessa kannattaa vertailla niiden nimellisnopeutta, vaihteluväliä ja miniminopeutta sekä onko liittymässä datarajoitusta. Nimellisnopeus tarkoittaa mainostettua nopeutta (esim. 100Mbps), joka harvoin vastaa todellisuutta. Miniminopeus puolestaan on ilmoitettu raja, jonka alle yhteysnopeus ei saisi tippua (esim. 8Mbps). Vaihteluväli on näiden kahden ilmoitetun nopeuden välinen käytännössä toteutuva nopeus. Datapaketeissa ja mobiililaajakaistoissa voi lisäksi olla datarajoitus, esim 5GB/kk. Liittymällä voi silloin ladata 5 gigatavua (5000 megatavua) tietoa, jonka jälkeen yhteys sopimuksesta riippuen hidastuu huomattavasti tai katkeaa.
Sopimustyypit nettiliittymissä
Ymmärrettävistä syistä operaattorit pyrkivät tekemään pitkiä sopimusjaksoja. Investoinnit verkkoinfrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon ovat kovat. Asiakkaan näkökulmasta 24 tai jopa 36kk naimakauppa operaattorin kanssa ei kuitenkaan tunnu kohtuulliselta, sopimuksia kun ei voi irtisanoa ennen määräajan päättymistä. Pitkien sopimusjaksojen perusteena voivat olla edullisemmat kuukausimaksut tai asiakkaalle veloituksetta tarjottu laajakaistamodeemi.
Yleinen trendi nettiliittymissä ovat yhdistelmäpaketit. Kiinteisiin liittymiin liitetään usein IPTV- eli laajakaista-tv-palveluita, jolloin televisiokanavia voi katsella ja maksullisia elokuvia ladata operaattorin verkkopalvelusta. Pakettiin kuuluu yleensä laajakaistayhteys määräaikaisella sopimuksella ja tiettyjen kanavien katseluoikeus. Tunnetuimmat IPTV-palvelut ovat DNA Welho, Sonera Viihde ja Elisa Viihde.
Toinen trendi on paketoida mobiililaajakaista ja kiinteä yhteys samaan, hieman edullisempaan pakettiin. Tällainen vaihtoehto on hyvä, jos matkustaessa käyttää vain tablettia tai kannettavaa tietokonetta. Mobiililaajakaista ei nimittäin toimi älypuhelimessa, sillä se vaatii erillisen sim-kortin.
Älypuhelimiin saa nettidatapaketin joko erikseen, tavalliseen puhepakettiin liitettynä tai muun vastaavan palvelun yhteydessä. Monilla on kuitenkin sopimusten porsaanreikien takia useampi nettiliittymä, vaikka puhelimen kautta netin saa helposti jaettua muiden mobiililaitteiden käyttöön.
Yhteenveto
Mikäli käytät nettiä vain kotona on wlanilla varustettu kiinteä laajakaista tai valokuituyhteys nopein ja turvallisin vaihtoehto. Useita mobiililaitteita käytettäessä matkanpäällä on mokkulareitittimellä varustettu 4G-mobiililaajakaista monikäyttöisin vaihtoehto. Mokkulareititin mahdollistaa nettiyhteyden lisäksi tiedostojenjaon lähiverkossa. Satunnaiselle nettikäyttäjälle riittää älypuhelimen 3G-datapaketti jonka saa jaettua helposti myös tabletin tai kannettavan käyttöön.
Haluatko lisätietoja tarkoitukseesi sopivasta nettiliittymästä? Onko kotona laitteita, joita haluaisit hyödyntää tabletin tai älypuhelimen kautta? Neuvomme sinua mielellämme.